Louhisaaren kartanolinna on kartanofanin huippukohde

Louhisaaren kartanolinna

Louhisaaren kartanolinna on ainutlaatuinen käyntikohde, joka lepää Askaisten maaseudun rauhassa. Louhisaaren kiehtova historia ja lumoava miljöö ovat jokaisen kartanofanin must-kohde saaristossa!

Louhisaari on ainutlaatuinen käyntikohde Askaisissa

Louhisaaren jylhä kartanolinna lepää Askaisten maaseudulla meren läheisyydessä. Suomessa ainutlaatuista palatsiarkkitehtuuria edustava kartanorakennus on nähnyt monivaiheisen elämän ja sen historiassa on ollut mielenkiintoisia ihmiskohtaloita.

Louhisaaren kartanolinna on ollut kahden tunnetun mahtisuvun, Flemingien ja Mannerheimien, pitkäaikaisessa omistuksessa. Komea kartanolinna on rakennettu 1650-luvulla ja monet sen omistajista olivat Ruotsi-Suomen johtoasemissa. Isovihan aikaan Louhisaari oli pitkälti autiona ja se ehti myös raunioitua osin ennen kuin Flemingin suvun Klaus Hermanninpoika päätti kunnostaa sen. Hänen poikansa aikana linnassa vietettiin loisteliasta elämää – jopa niin loisteliasta, että syviin velkoihin ajautumisen johdosta Louhisaari jouduttiin myymään.

Erinäisten omistajavaihdosten jälkeen Louhisaari päätyi Mannerheimien suvulle vuonna 1795. Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi Louhisaaressa 4.6.1867 Carl Robert Mannerheimin ja Helena von Julinille. Mannerheimien lapsuusajasta Louhisaaressa kertoo Eva Mannerheim-Sparren teos ”Barndomsminnen”.

Louhisaaren viimeinen asukas oli rouva Inkeri Hovinen, joka omisti Louhisaaren vuoteen 1961 asti. Hänen jälkeensä Suomen Marsalkan Ratsastajapatsasvaltuuskunta lunasti Louhisaaren linnan puistoalueineen sekä lehtikujineen ja lahjoitti ne Suomen valtiolle.

C.G.E. Mannerheim palaa Louhisaareen

Louhisaaren kartanolinna on estradi esittävälle taiteelle. Suosittu Mannerheim-monologi on esitys, jonka aikana katsojat pääsevät osaksi Mannerheimin muistelua linnan kolmannen kerroksen juhlasalissa. Autenttinen kulttuurielämys on saanut paljon kiitosta. Tutustu esitykseen ja varaa liput ennakkon.

Louhisaaren mielenkiintoinen historia

Louhisaaren upea barokkilinna sijaitsee Askaisten pitäjässä purjehduskelpoisen meriväylän varrella. Louhisaaren merellinen mutta samalla suojattu sijainti on tyypillistä keskiajalla muodostuneille suurmiesten rälssitiloille.

Louhisaaren rakennuksista ei tiedetä mitään varmaa ennen nykyisen päärakennuksen valmistumista. Klaus Flemingin poika, amiraali, kamarikollegion presidentti ja Suomen kenraalikuvernööri Herman Klaunpoika Fleming (1619-1673) rakennutti Louhisaaren linnan.

Louhisaari ja kaksikymmentä vuotta myöhemmin rakennettu Pernajan Sarvilahti ovat Suomessa ainoat kartanorakennukset, jotka edustavat italialaisesta palladiolaisesta arkkitehtuurista vaikutteensa saanutta, 1640-luvulla Ruotsiin omaksuttua hollantilaista klassismia.

Louhisaaren kalmilainen hyötypuutarha

Louhisaaren puistoalueella voi tutustua myös 1700-luvun hyöty- ja koristekasveihin. Pehr Kalmin oppien mukaan suunnitellussa puutarhassa yhdistyvät valistusajan ihanteet: kaikkien kasvien tulee olla hyötykasveja, mutta puutarhan tulee myös olla symmetrinen, hyvin järjestetty ja esteettinen. Puutarhan kasvit ovat peräisin kaarinalaisesta Pukkilan kartanosta.

Ainutlaatuinen Louhisaari

Louhisaaren kartanolinna on arkitehtuurisesti ja taidehistoriallisesti ainutlaatuinen kohde. Kartanolinnan pääovia koristaa Suomessa hyvin harvinainen hiekkakiviportaali ja Louhisaaren kolmannessa kerroksessa sijaitsevan juhlasalin katto on epätavallinen koristelunsa rikkauden ja monipuolisuuden ansiosta.

Louhisaaren herraskartanon loisteliaisuus on saanut vaikutteita ulkomailta. Maantieteellinen yhteys – meritie – yhdisti Louhisaaren suoraan Tukholman kulttuuripiiriin. Louhisaari edustaakin arkkitehtonisesti ja taiteellisesti korkeatasoisinta tyyliä, mitä Tukholmasta saattoi 1650-luvulla saada.

Louhisaari ja sen ympärillä olevat talousrakennukset, kulttuurimaisema, puukujanteet on Suomessa harvinaisen hyvin säilynyt kartanokokonaisuus. Siihen liittyy myös linnalle johtavan puukujanteen päässä Askaisten kirkko, jonka Herman Klaunpoika Fleming rakensi Louhiasaren kappelikirkoksi 1653.

Louhisaaren mielenkiintoiset asuinkerrokset

Linnan kaikissa kolmessa kerroksessa toistuu periaatteessa sama pohjakaava. Kerroksia yhdistää sisääntulohallista vasemmalle nouseva, laakealla ristiholvilla katettu portaikko sekä palveluskunnan käytössä ollut kierreporras.

Louhisaari on sisustettu eri aikakausien tyyliin. Kartanolinnan I ja III kerros on sisustettu 1600-luvun asuun ja II kerros eli asuinkerros on sisustettu 1700-1800-lukujen tyyliin.

Louhisaaren museoitu päärakennus

Vaikka Louhisaaren linna edustaa arkkitehtonisesti lähinnä hollantilaista myöhäisrenessanssia, on linnan eri kerrosten käyttö suunniteltu vielä keskiajalta periytyneiden asuintottumusten mukaisesti.

Ensimmäinen eli pohjakerros on käsittänyt linnanväen ja palveluskunnan arkiset oleskelutilat sekä talous- ja varastosuojia. Turvallisuussyistä linnasta oli ainoastaan yksi uloskäynti, nimittäin keskihallista suljetulle linnanpihalle avautuva pääovi. Toinen kerros on ollut herrasväen varsinainen asuinkerros ja kolmas kerros taas juhlakerros.

Louhisaaren vanhasta irtaimistosta on säilynyt ainoastaan osia. Osa Mannerheimien irtaimistosta on seurannut linnan mukana omistajien vaihtuessa ja osa on saatu takaisin rouva Inkeri Hovisen ja eversti Viljo Hovisen lahjoittamina. Täydennykseksi on Suomen kansallismuseon kokoelmista valittu jo aikaisemmin Louhisaaren Mannerheimeiltä ostettuja esineitä sekä länsisuomalaisista kartanoista peräisin olevia huonekaluja, jollaisia voi olettaa aikoinaan käytetyn Louhisaaressakin. Mannerheimien aikaisten huoneiden sisustamisessa ovat auttaneet entisistä Louhisaaren esineistä saadut valokuvat ja kreivi C. E. Mannerheimin perukirja vuodelta 1837.

Kolmannen kerroksen juhlasalin maalaukset 1600-luvulta ovat aikoinaan olleet yksi Ruotsin valtakunnan hienoimmista kattomaalauksista. Suomessa on säilynyt äärettömän vähän 1600-luvun sisustuksia. Louhisaaressa pystyy aistimaan miltä esim. Suomen linnat ovat voineet 1600-luvulla näyttää sisätiloiltaan. 

Kummitteleeko Louhisaaressa?

Narahtavia ovia, näkymättömien askelten kopinaa… Astu sisään kartanolinnaan pimeällä!

Louhisaaren kummituskierrokset

Louhisaaren 1650-luvulla rakennettu kartanolinna Askaisissa on päiväsaikaan upea paikka, mutta kuten kaikilla historiaa nähneillä rakennuksilla, on Louhisaarellakin pimeä puolensa.

Upean kartanokohteen synkkään menneisyyteen ja kiehtoviin ihmiskohtaloihin voi tutustua oppaan johdolla Louhisaaren suosituilla syksyisillä kummituskierroksilla. Osittain fiktiivisellä kierroksella tutustut mystisen herraskartanon erilaiseen historiaan sekä tarinoihin, joita ei peruskierroksella kuulla. Silmät kannattaa pitää auki, sillä muutama kummituskin saattaa kierroksella esiintyä. Kierros on K15.

Yleisöltä runsaasti kiitosta saaneet kierrokset toteutetaan kartanolinnassa max. 20 henkilön ryhmissä. Kierroksen aikana vieraillaan linnan kaikissa kolmessa pääkerroksessa ja käydään jopa normaalisti yleisöltä suljetussa kellarissa!

Vierailulle Louhisaareen?

Nykyisin Louhisaaren museotoimintaa ylläpitää Suomen kansallismuseo ja se on kesäkaudella auki vierailijoille. Tarkemmat aukioloajat, hinnat sekä lippukaupan löydät Louhisaaren verkkosivuilta.