Suomen kuuluisimman kesäasunnon liepeiltä tavoitat muistumia entisistä kesä­asukkaista. Opastetuilla kierroksilla pääset nauttimaan hienosta puutarha-arkki­tehtuurista ja lämmin­henkisistä muisteloista, jotka avaavat ikkunoita koko itsenäisyy­temme ajan historiaan.

Elli Pitkäniemi

Elli Pitkäniemi on toisen polven Naantali-opas, joka tuntee valtakunnan paraati­puutarhan polut kuin oman puutarhaesiliinansa taskut: hän on työskennellyt ja jopa asunut Kultarannassa.

Kultarannassa vierailevan on helppo yhtyä Museoviraston määritelmään, jonka mukaan graniittilinna, sitä ympäröivä puutarha ja saaristoluontoon yhtyvä puisto ovat kokonaistaideteos.

Kultarannan rakennutti vuosina 1913–1916 liikemies Alfred Kordelin. Kansallisromanttista tyyliä edustavan, Uudenkaupungin harmaasta graniitista rakennetun linnan suunnitteli arkkitehti Lars Sonck.

Kordelin ehti kuitenkin nauttia Kultarannastaan vain muutaman kesänä ennen traagista kuolemaansa, jonka jälkeen tila ja puutarha siirtyivät Suomen valtiolle ja presidenttiemme kesävirka-asunnoksi.

Kultaranta kuvattuna puutarhasta suihkulähteen takaa.
Historiallinen, mustavalkoinen kuva kultarannasta.

”Jokainen maamme presidenteistä on viettänyt kesäpäiviä Kultarannassa”, Elli tietää kertoa. ”Uskon, että he nauttivat lounaissuomalaisesta saaristomaisemasta ja levostakin. Sota-aika, mahdolliset terveysseikat ja alkuvuosien huonot kulkuyhteydet tietysti asettivat rajoituksia Naantaliin siirtymiselle.”

Moni kesäasukkaista on jättänyt merkkejä harrastuksistaan jälkeensä tulevien iloksi. Presidentti Koiviston aikaan Kultarantaan muokattiin lentopallokenttä. ”Koivisto oli myös tuttu näky höyrylaiva Ukko-Pekan matkustajille: laivalta kuulemma aina tervehdittiin ohi viilettävää presidentillistä katamaraanipurjehtijaa”, Elli mainitsee. Hänen mukaansa myös presidentit Ståhlberg ja Relander olivat innokkaita purjehtijoita. Viimemainittu saattoi jopa tulla pääkaupungista Kultarantaan omalla veneellään. Tarina ei kerro, oliko gastina tyylikäs Signe-rouva, Suomen kauneimmiksi mainittuine säärineen. 

Presidentti Lauri Kristian Relander puolisoineen Kultarannassa. Kuva: Museovirasto.

Krokettia pelataan Kultarannassa vuonna 1920. Kuva: Savialoff, 1920, Museovirasto.

Ester Ståhlberg Kultarannassa vuonna 1920, vieressä Evert Saarnion veistos “Kotka” vuodelta 1915. Kuva: Savialoff, 1920, Museovirasto.

Puutarha on palannut juurilleen

Kultarannan mittava peruskorjaushanke valmistui syksyllä 2024, ja nyt puutarhan portit avataan taas vanhaan tapaan vierailijoille. Istutuksia ja kasveja on uudistettu ja rakennelmia, polkuja sekä kiveyksiä kunnostettu palauttamalla niitä mahdollisuuksien mukaan alkuperäiseen kulttuurihistorialliseen asuun.

”Tervetuloa tutustumaan upeasti uudistu­neeseen Kultarannan puutarhaan”, Elli Pitkäniemi toivottaa kaikkien oppaiden puolesta. ”Vaikka emme vierailekaan rakennuksissa, voimme tarinoiden kautta päästä kurkistamaan myös keittiön ja ehkä salinkin puolelle.”

Kultarannan puutarhan kareva pylväspaviljonki, jonka alla opastuskierroksella oleva ryhmä ihmisiä.