Nunnakatu 2, 21110 Naantali
+358 2 435 9800
info@visitnaantali.com
Avoinna: ma-pe 09.00-16.30
Pyhäpäivinä ja jouluaattona suljettu, aattoina 9.00-13.00 ellei toisin mainita.
Kultarannan peruskorjaus on valmis
Suomen kuuluisimman kesäasunnon liepeiltä tavoitat muistumia entisistä kesäasukkaista. Opastetuilla kierroksilla pääset nauttimaan hienosta puutarha-arkkitehtuurista ja lämminhenkisistä muisteloista, jotka avaavat ikkunoita koko itsenäisyytemme ajan historiaan.
Elli Pitkäniemi on toisen polven Naantali-opas, joka tuntee valtakunnan paraatipuutarhan polut kuin oman puutarhaesiliinansa taskut: hän on työskennellyt ja jopa asunut Kultarannassa.
Kultarannassa vierailevan on helppo yhtyä Museoviraston määritelmään, jonka mukaan graniittilinna, sitä ympäröivä puutarha ja saaristoluontoon yhtyvä puisto ovat kokonaistaideteos.
Kultarannan rakennutti vuosina 1913–1916 liikemies Alfred Kordelin. Kansallisromanttista tyyliä edustavan, Uudenkaupungin harmaasta graniitista rakennetun linnan suunnitteli arkkitehti Lars Sonck.
Kordelin ehti kuitenkin nauttia Kultarannastaan vain muutaman kesänä ennen traagista kuolemaansa, jonka jälkeen tila ja puutarha siirtyivät Suomen valtiolle ja presidenttiemme kesävirka-asunnoksi.
Kultarannan alkuperäisen puutarhan suunnittelivat Svante Olsson ja hänen poikansa Paul. Medaljongiksi kutsutun muotopuutarhan ideaan kuuluvat symmetrinen sommittelu, leikatut pensaat ja uusklassismia edustavat puutarharakennukset. ”Muotopuutarhassa on myös ’huoneita’ eli pensaiden tai puiden rajaamia tiloja”, opas Elli Pitkäniemi kertoo. ”Sini- ja punatarha ovat esimerkiksi saaneet nimensä kukkaistutusten värien mukaan.”
Kuutisenkymmentä vuotta sitten Medaljonki sai Ketjun: modernimman osan, joka on puutarha-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröjerin käsialaa. Ellin mukaan Ketju korvasi vanhan hevoskastanjakujan, jonka kohtaloksi koituivat kovat pakkastalvet.
”Jokainen maamme presidenteistä on viettänyt kesäpäiviä Kultarannassa”, Elli tietää kertoa. ”Uskon, että he nauttivat lounaissuomalaisesta saaristomaisemasta ja levostakin. Sota-aika, mahdolliset terveysseikat ja alkuvuosien huonot kulkuyhteydet tietysti asettivat rajoituksia Naantaliin siirtymiselle.”
Moni kesäasukkaista on jättänyt merkkejä harrastuksistaan jälkeensä tulevien iloksi. Presidentti Koiviston aikaan Kultarantaan muokattiin lentopallokenttä. ”Koivisto oli myös tuttu näky höyrylaiva Ukko-Pekan matkustajille: laivalta kuulemma aina tervehdittiin ohi viilettävää presidentillistä katamaraanipurjehtijaa”, Elli mainitsee. Hänen mukaansa myös presidentit Ståhlberg ja Relander olivat innokkaita purjehtijoita. Viimemainittu saattoi jopa tulla pääkaupungista Kultarantaan omalla veneellään. Tarina ei kerro, oliko gastina tyylikäs Signe-rouva, Suomen kauneimmiksi mainittuine säärineen.
Presidentti Lauri Kristian Relander puolisoineen Kultarannassa. Kuva: Museovirasto.
Krokettia pelataan Kultarannassa vuonna 1920. Kuva: Savialoff, 1920, Museovirasto.
Ester Ståhlberg Kultarannassa vuonna 1920, vieressä Evert Saarnion veistos “Kotka” vuodelta 1915. Kuva: Savialoff, 1920, Museovirasto.
Ukko-Pekaksi kutsuttu Pehr Svinhufvud ei välittänyt veneistä vaan harjoitteli ampumista. Ellin mukaan harraste alkoi tuntua työntekijöiden ruokapöydissä: ”Kultarannan tilalla oli tuolloin vielä lehmiä, ja työntekijät saivat osan palkastaan maitona. Pamaukset hermostuttivat lehmiä, joiden anti uhkasi niukentua.” Ristiriitaiset intressit saatiin kuitenkin soviteltua, ja työväki täyden maitotinkinsä.
Tarmokkaita, mutta huomattavasti hiljaisempia pamauksia kantautui myöhemmin tenniskentältä, jossa Kyösti Kallion maila osui tennispalloon. ”Presidentti Kallio innostui lajista juuri Kultarannassa, kun taas Kaisa Kallio nautti puutarhan ropsuttelusta”, Elli mainitsee. Myös Ellen Svinhufvud oli käsillä tekijä, tarkka ja säästäväinenkin: ”Kun Ellen oli avaamassa Luonnonmaan saarelle vihdoin saatua Ukko-Pekan siltaa, hän pohti, voisiko kauniin nauhan leikata keskikohdan asemesta jommastakummasta päästä, että se säilyisi ehjänä.”
Presidentti Kallio Kultarannan tenniskentällä. Kuvaaja: Pietinen, 1937 Museovirasto
Kultarannan mittava peruskorjaushanke valmistui syksyllä 2024, ja nyt puutarhan portit avataan taas vanhaan tapaan vierailijoille. Istutuksia ja kasveja on uudistettu ja rakennelmia, polkuja sekä kiveyksiä kunnostettu palauttamalla niitä mahdollisuuksien mukaan alkuperäiseen kulttuurihistorialliseen asuun.
”Tervetuloa tutustumaan upeasti uudistuneeseen Kultarannan puutarhaan”, Elli Pitkäniemi toivottaa kaikkien oppaiden puolesta. ”Vaikka emme vierailekaan rakennuksissa, voimme tarinoiden kautta päästä kurkistamaan myös keittiön ja ehkä salinkin puolelle.”