Merimaskun kirkko
Merimaskun ensimmäinen, suuren Pohjan Sodan ja isonvihan jälkeen purettu puukirkko rakennettiin jo 1648. Nykyinen, vuonna 1726 rakennettu ristikirkko on Suomen kuudenneksi vanhin jatkuvassa käytössä oleva puukirkko.
Tietoa Merimaskun kirkosta
Muina aikoina sopimuksen mukaan.
Suomen toiseksi suurin keskiaikainen kirkko
Merimaskun kirkko on ainoa puukirkko historiallisella ”seitsemän kirkon reitillä” (Raisio-Masku-Nousiainen-Lemu-Askainen-Merimasku-Naantali), joka on Suomen vanhin matkailureitti.
Kuten nimikin kuvastaa, Merimasku kuului alun perin seurakunnallisesti Maskuun. Matkan pituuden ja hankalien kulkuyhteyksien vuoksi Merimasku liitettiin kuningas Juhana III:n antaman määräyksen nojalla Naantaliin vuonna 1577. Koska vesi- ja tieyhteydet Naantaliinkin olivat hankalat, saatiin Merimaskuun toivottu oma kirkko ja pappi vuonna 1648.
Merimaskun ensimmäinen kirkko oli puusta rakennettu ja varsin vaatimaton. Ison Vihan päättymisen jälkeen alkaneen jälleenrakennuksen aikakauden myötä Merimaskuun rakennettiin entistä suurempi eli nykyinen kirkko, joka valmistui vuonna 1726.
Kirkon rakentajaksi mainitaan Merimaskun Killaisten isäntä Carl Jacobsson eli Kalle Jaakonpoika. Kalle Jaakonpojan muistolaatta on Merimaskun hautausmaan läpikäytävässä.
Esteettömyys Merimaskun kirkossa
Kirkkoon ja alttarille on esteetön kulku. Induktiosilmukka huonokuuloisille. Esteetön wc sijaitsee hautausmaan huoltorakennuksessa, josta kirkkoon tultaessa on jyrkkä ylämäki.
-
Velkuan Pyhän Henrikin kirkko
Palvan saarelle vuonna 1793 puukirkko on velkualaisten itse rakentama ja suosittu nähtävyys.
-
Rymättylän Pyhän Jaakobin kirkko
Kohde otetekstin näyttäminen riippuu projektista ja asiakkaan toiveista. Tekstin pituutta ei järjestelmän osalta rajata, mutta asiakasta ohjeistetaan ytimekkyyteen.
-
Naantalin kirkko
Naantalin keskiaikainen luostarikirkko on aikamatka vuoteen 1443. Ailostenniemeen rakennettu kirkko seurasi Pyhän Birgitan näkyä: sen takana välkkyy aina hiljainen vesi, kuten vuosisatoja sitten.